Alkion viljely laboratoriossa

Päivä 0 – Munasolujen keräys, siemennesteen käsittely ja hedelmöittäminen

Munasolut kerätään munasarjoihin kypsyneistä follikkeleista eli munarakkuloista. Munasoluja saadaan keskimäärin 4-12 kpl ja hyvällä ajoituksella niistä noin 80% on kypsiä ja siten hedelmöittymiskykyisiä. Munasolujen määrä riippuu paljon naisen iästä ja munasarjoissa jäljellä olevasta munasolureservistä.

Keräyksen jälkeen puoliso antaa siemennestenäytteen tai asiakkaan valitsemat luovutetut siittiöt sulatetaan nestetypestä. Siittiöille tehdään pesukäsittely, jossa parhaiten liikkuvat siittiöt valikoituvat hedelmöittämiseen.

Perinteisessä IVF-hoidossa munasolujen hedelmöittyminen tapahtuu ”luonnonmukaiseen” tapaan. Yhtä munasolua kohden tarvitaan kuitenkin useita tuhansia hyvin liikkuvia siittiötä. Mikäli siittiöissä tai siemennesteessä on suurta poikkeavuutta eikä hyvin liikkuvia siittiöitä ole riittävästi, voidaan tarvita mikrohedelmöityshoitoa eli ICSI-hoitoa (intracytoplasmic sperm injection). ICSI-hoidossa hedelmöityshoitoihin erikoistunut biologi auttaa luontoa viemällä mikroskooppiavusteisesti yhden siittiön munasolun sisään. Munasolun hedelmöittyminen nähdään seuraavana aamuna.

follikkelineste

Päivä 1 – Hedelmöittyminen

Perinteisellä IVF- hoidolla hedelmöitetyistä munasoluista poistetaan niitä ympäröivä cumulussolukko, jonka jälkeen nähdään hedelmöittyminen (mikrohedelmöitetyistä munasoluista cumulussolukko on poistettu jo päivää aiemmin, ennen siittiön sisäänvientiä). Normaalisti hedelmöittyneessä munasolussa on nähtävissä kaksi esitumaa – toinen munasolun oma (äidiltä peritty), toinen siittiöstä (isältä peritty). Munasolun vierellä näkyy kaksi poistosolua, jotka ovat merkki meioosin loppuunsaattamisesta eli munasolun kypsymisestä ja normaalista ylimääräisten kromisomien poistamiseen liittyvästä prosessista. Keskimäärin 80 – 90 % kypsistä munasoluista hedelmöittyy normaalisti. Hedelmöittynyt munasolu on nimeltään tsygootti. Hedelmöittyminen voi tapahtua myös poikkeavasti: tällöin esitumia voi olla kahden sijaan vain yksi tai kolme tai useampia. Tällaisia alkioita ei voi käyttää alkionsiirroissa. Alkioita viljellään tavallisimmin maljalla pienissä pisaroissa öljyn alla –  ei siis koeputkessa.

Päivä 2 – Ensimmäinen jakautuminen

Munasolun ja siittiön perimäaines eli DNA on sulautunut toisiinsa muodostaen tsygootin eli hedelmöittyneen munasolun, joka alkaa jakautua. Nyt tapahtuu ensimmäiset kaksi solujakautumista ja siksi viljelypäivän 2. aamuna nähdään tavallisesti 2- tai 4-soluinen alkio. Yli 95 % hedelmöittyneistä munasoluista jakautuu. Tässä vaiheessa alkio voidaan siirtää kohtuun, jatkoviljellä tai tarvittaessa pakastaa vitrifioimalla.

Päivä 3 – Toinen jakautuminen

Alkio on nyt 6-10-soluinen. Solut ovat helposti laskettavissa. Päivään 3 asti munasolusta peräisin oleva perimäaines ohjaa alkion kehitystä. Alkio voidaan siirtää kohtuun, jatkoviljellä tai tarvittaessa pakastaa. 

Päivä 4 – Morulavaihe

Alkion solut alkavat tarttua toisiinsa tiiviisti siten, että yksittäisiä soluja on enää vaikea erottaa mikroskoopin alla. Nyt alkion oma perimä on aktivoitunut ja alkaa ohjata alkion kehittymistä. Morula-vaiheen saavuttaneet alkiot ovat jo melko pitkällä kehityksessään. Jos alkion kehitys pysähtyy päivään 2 tai 3, taustalla voi olla munasolusta tai siittiöstä johtuva vika, jolloin alkio ei voi saavuttaa rakkula- eli blastokystivaihetta. Päivän 4. alkio voidaan siirtää kohtuun, jatkoviljellä tai tarvittaessa pakastaa.

Päivä 5 – Blastokystin muodostuminen

Noin 30-50 % päivän 3 alkioista jakautuu blastokystivaiheeseen asti. Blastokystivaiheessa alkiossa on lukuisia soluja ja se alkaa täyttyä nesteellä – kirjaimellisesti pullistuen. Blastokystin muodostuessa alkioon erilaistuu kaksi solutyyppiä: blastokystin ulommat solut erilaistuvat trofektodermiksi ja se muodostaa kohtuun kiinnittyessään ensimmäisen istukan. Loput soluista ovat myös kiinni trofektodermissä, mutta muodostavat erillisen, sisäsolumassan, josta aikanaan kohdussa kehittyy mm. sikiö. Alkion täyttyessä nesteellä sitä suojaava zona pellucida -kalvo kiristyy ja ohenee ennen kuin alkio kuoriutuu zonan rikkoutuessa. Alkion kiinnittyminen kohtuun tapahtuu blastokysti-vaiheessa päivien 6-7 aikana. Blastokystejä voidaan siirtää kohtuun tai pakastaa.

Alkion ulkonäön perusteella ei voida tietää onko alkion perimä normaali ja koeputkialkioissa on todettu sama määrä poikkeavuuksia kuin alkioissa on luonnostaan. Alkion perimäpoikkeavuudet riippuvat voimakkaasti naisen iästä: karkeasti jakaen nuorella (< 35 v.) poikkeavuuksia on vähän, vanhemmalla hyvin paljon. Tästä johtuu myös naisen ikääntymiseen liittyvä keskenmenojen määrän lisääntyminen.

Hitaasti jakautuvia alkioita voidaan jatkoviljellä vielä päivään 6 tai jopa 7 asti. Parhaat blastokystit muodostuvat jo kuitenkin päivänä 5. Päivän 5-7 blastokystejä voidaan kaikkia tarvittaessa pakastaa tai siirtää kohtuun.

Voit varata ensikäynnin tai hoidon suunnitteluajan lapsettomuuslääkärille tästä

Mikäli sopivaa aikaa ei löydy nettiajanvarauksesta, otathan meihin yhteyttä puhelimitse 017 2631700, sähköpostin tai chatin kautta.

InOva – intohimona vaativat hedelmöityshoidot

Tavoitat meidät verkosta 24/7.

+358 (0)17 263 1700

info@inova.fi

Ajurinkatu 16, 70110 Kuopio